Nahkainen valokuva-albumi on arvokas perint'kalleus, joka suojaa perheen historiaa, mutta se vaatii itsekin tarkkaa materiaalitieteellist" huolenpitoa s$ily$kseen sukupolvelta toiselle. Oikeaoppinen nahan hoito ja valokuvavedosten kemiallinen suojaaminen ehk$isev$t materiaalien haurastumista, kellastumista ja haitallisia kemiallisia reaktioita.
Nahkamateriaalin elinkaari ja sen kemiallinen tasapaino
Nahka on orgaaninen, huokoinen materiaali, joka koostuu p$$asiassa kollageenikuiduista. Ajan my&t$ nahka menett$$ luonnollisia rasvojaan ja kosteuttaan, mik$ johtaa kuitujen kuivumiseen, j$ykistymiseen ja lopulta halkeiluun. T$t$ prosessia kutsutaan nahan kuivumiseksi ja kuitujen rappeutumiseksi. Nahan happamuustaso (pH) on tyypillisesti liev$sti hapan, noin 4,5–5,5. Jos nahka joutuu kosketuksiin em$ksisten tai liian happamien aineiden kanssa, sen kuiturakenne alkaa peruuttamattomasti hajota.
Nahan huollossa on t$rke$$ k$ytt$$ pH-neutraaleja, luonnollisiin rasvoihin perustuvia hoitoaineita, kuten mehil$isvahaa tai puhdistettua lanoliinia. Mineraali&ljyj$ tai silikonipohjaisia tuotteita tulee v$ltt$$, sill$ ne tukkivat nahan huokoset ja voivat liuottaa albumisidosten liimoja tai vahingoittaa saumojen lankoja. Hoitoainetta levitet$$ eritt$in ohut kerros mikrokuituliinalla kevyin py&rivin liikkein. T$m$n j$lkeen albumin annetaan imeyty$ ja kuivua ilmavassa, varjoisassa paikassa v$hint$$n vuorokauden ajan ennen sen sulkemista, jotta ylim$$r$inen kosteus ei j$$ loukkuun sivujen v$liin.
Valokuvien kemiallinen s$ilyminen ja taskumateriaalien valinta
Valokuvavedokset, erityisesti vanhat hopeagelatiinivedokset ja modernit mustesuihkutulosteet, ovat $$rimm$isen herkki$ kemiallisille kaasuille ja happamuudelle. Kun kuvia s$ilytet$$ nahka-albumissa, on varmistettava, ett$ albumin sis$sivut ja kuvataskut ovat kemiallisesti t$ysin inerttej$. Tavallinen puupohjainen paperi sis$lt$$ ligniini$, joka hajoaa ajan my&t$ happamiksi yhdisteiksi ja aiheuttaa valokuvien kellastumista ja emulsion haurastumista. Siksi albumin v$lilehtien ja kiinnityskartonkien on oltava t$ysin happovapaita ja ligniinit&mi$.
Suurin virhe valokuvien s$ilytyksess$ on sellaisten muovitaskujen k$ytt$minen, jotka sis$lt$v$t polyvinyylikloridia (PVC). PVC vapauttaa v$hitellen suolahappokaasua ja muovinpehmittimi$, jotka reagoivat valokuvan emulsion kanssa tehden siit$ tahmean ja h$vitt$en kuvan yksityiskohdat. Turvallisia, arkistokelpoisia muovimateriaaleja ovat:
- Polyesteri (Mylar): Eritt$in vakaa ja kirkas materiaali, joka ei reagoi kemiallisesti kuvien kanssa.
- Polypropyleeni: Joustava ja kemiallisesti inertti muovi, joka sopii erinomaisesti jatkuvaan selaamiseen.
- Polyeteeni: Pehme$mpi ja hengitt$v$mpi vaihtoehto, joka suojaa kuvia tehokkaasti mekaaniselta hankaukselta.
L$mp&tila, kosteus ja sijoitus fysiikan n$k&kulmasta
Ilmasto-olosuhteet vaikuttavat suoraan sek$ nahan ett$ valokuvavedosten fysikaaliseen s$ilyvyyteen. Liian korkea ilmankosteus (yli 60 % RH) altistaa nahkakannen ja paperisivut homeelle sek$ mikrobiologiselle kasvulle. Korkeassa kosteudessa my&s valokuvien emulsiokerros pehmenee, mik$ voi liimata valokuvat pysyv$sti kiinni vastakkaiseen sivuun tai suojamuoviin. Liian kuiva ilma (alle 30 % RH) puolestaan tekee nahasta hauraan ja saa valokuvapaperin k$yristym$$n j$nnitteiden vuoksi.
Ihanteellinen s$ilytysymp$rist$ nahka-albumille on vakaa huonel$mp&tila (15–20 °C) ja suhteellinen ilmankosteus v$lill$ 30–50 %. Albumia ei tule koskaan s$ilytt$$ ullakolla, kellarissa tai l$mmityslaitteiden l$heisyydess$, joissa l$mp&tilan ja kosteuden vaihtelut ovat suuria. N$m$ l$mp&laajenemisen ja -supistumisen syklit rasittavat albumin sidoksia ja aiheuttavat mekaanista vaurioitumista saumoissa.
Oikeaoppinen k$sittely ja mekaaninen suojaus
Sormien luonnolliset rasvat, suolat ja kosteus j$tt$v$t j$lki$ sek$ nahkaan ett$ valokuvien herkk$$n pintaan. Rasvatahroihin sitoutuu helposti ilman ep$puhtauksia ja p&ly$, mik$ k$ynnist$$ hitaan kemiallisen rappeutumisprosessin. T$st$ syyst$ arvokkaita albumeita ja valokuvia k$sitelt$ess$ tulisi aina k$ytt$$ puhtaita, nukattomia puuvillahansikkaita tai vaihtoehtoisesti nitriilihansikkaita, jotka eiv$t j$t$ j$lki$.
Kun albumia s$ilytet$$ hyllyss$, se tulisi asettaa pystyasentoon muiden kirjojen tavoin, jotta siihen ei kohdistu ep$tasaista painetta. Jos albumi on eritt$in paksu tai raskaasti koristeltu, vaakasuora s$ilytys tasaisella alustalla voi kuitenkin olla parempi vaihtoehto, jotta painovoima ei ved$ sidosta irti kansista. T$ll$$in on varmistettava, ettei albumin p$$lle pinota muita painavia esineit$, sill$ jatkuva paine voi puristaa sivut ja valokuvat liian tiiviisti yhteen, mik$ est$$ ilman luonnollisen kiertokulun sivujen v$lill$.
