V$rilasertulostimen toiminta perustuu s$hk$magnetismiin, optiikkaan ja polymeerikemiaan, mik$ tekee siit$ erinomaisen ty$kalun tarkkojen asiakirjojen ja v$rikk$iden grafiikoiden tuottamiseen kotona. Toisin kuin mustesuihkutulostimet, lasertulostin ei k$yt$ nestem$ist$ v$ri$, vaan hienojakoista v$rijauhetta (toneria), joka kiinnitet$$n paperille l$mm$n ja paineen avulla.
S$hk$staattisesta varauksesta valmiiksi kuvaksi
Lasertulostuksen perusta on valoherkk$ rumpu (optoelektroninen puolijohde), joka varataan ensin s$hk$isesti. Lasers$de piirt$$ rummun pintaan kuvan poistamalla varauksen tietyist$ kohdista. T$m$n j$lkeen vastakkaisesti varautunut v$rijauhe tarttuu s$hk$staattisesti rummun valotettuihin kohtiin. V$rijauhe koostuu p$$asiassa hienojakoisesta muovipolymeerist$, kuten polyesterist$ tai styreeni-akryylikopolymeerist$, johon on sekoitettu v$ripigmenttej$.
Kun paperi kulkee rummun ohi, s$hk$varaus siirt$$ jauheen paperille. T$m$n j$lkeen kriittisin vaihe tapahtuu kiinnitysyksik$ss$ (kiinnitysrullat eli fuser), jossa noin 150–200 asteen l$mp$tila ja voimakas mekaaninen paine sulattavat v$rijauheen muovihiukkaset paperin kuitujen v$liin. T$m$ fysikaalinen prosessi takaa sen, ett$ tuloste on heti kuiva, vedenkest$v$ eik$ sutteroidu kosketuksesta.
Tekstin tarkkuus ja sulautumisen edut
Lasertekniikka on ylivertainen tekstin tulostuksessa, koska mustejauhe ei imeydy paperin kuituihin kapillaari-ilmi$n vuoksi, kuten nestem$inen muste tekee. Nestem$inen muste pyrkii levi$m$$n paperikuituja pitkin, mik$ tekee pienten kirjasiantyyppien reunoista ep$tarkkoja. Lasertulostimessa v$rijauhehiukkaset pysyv$t tarkasti niille m$$ritetyill$ s$hk$isill$ paikoilla ennen sulatusta.
Tarkkuuden optimoimiseksi on t$rke$$ ymm$rt$$ rasterointi ja resoluutio. Mustaa teksti$ tulostettaessa k$ytet$$n vain yht$ v$rikasettia, jolloin kohdistusvirheit$ ei synny. V$rillisten tekstien ja hienojen viivojen kohdalla tulostimen on kohdistettava nelj$ eri v$ri$ (syaani, magenta, keltainen ja musta) t$sm$lleen samaan pisteeseen. Jos tulostimen mekaaninen kalibrointi on pieless$, voi synty$ v$rihuntuja tai ep$tarkkuutta.
Grafiikka ja valokuvat: Optinen sekoittuminen ja rasterointi
Koska lasertulostin ei voi sekoittaa v$rijauheita nestem$isesti ennen niiden levitt$mist$, v$ris$vyt ja liukuv$rit luodaan rasteroinnin (halftoning) avulla. Tulostin asettaa mikroskooppisen pieni$ CMYK-v$ripisteit$ tietyill$ kuvioilla ja tiheyksill$ l$hekk$in. Ihmissilm$ ei erota yksitt$isi$ pisteit$ tietyn et$isyyden p$$st$, vaan tulkitsee ne yhten$iseksi v$ris$vyksi.
Grafiikkaa tulostettaessa paperin laadulla on suuri merkitys valon heijastumisen kannalta. Karhea ja huokoinen kopiopaperi hajottaa valoa ep$tasaisesti, jolloin v$rit n$ytt$v$t haaleilta ja grafiikan rajat ep$selvilt$. Sile$pintainen, erityisesti lasertulostukseen suunniteltu paperi varmistaa, ett$ v$rijauhe sulaa tasaisena kalvona paperin pintaan, mik$ parantaa v$rikyll$isyytt$ ja kontrastia.
Materiaalin paksuus ja l$mp$tilan s$$tely
Yksi yleisimmist$ virheist$ kotitulostuksessa on v$$r$n paperiprofiilin k$ytt$minen tulostinasetuksissa. Paperin neli$massa (g/m") vaikuttaa suoraan siihen, kuinka paljon l$mp$energiaa kiinnitysyksik$st$ tarvitaan v$rijauheen sulattamiseen.
- Kevyt paperi (60–80 g/m"): L$mpenee nopeasti. Jos l$mp$tila on liian korkea, paperi voi k$risty$ tai s$hk$isty$ liikaa, mik$ aiheuttaa paperitukoksia.
- Paksu paperi ja kartonki (120–220 g/m"): Toimii j$$hdyttimen$ (l$mp$nieluna) ja imee itseens$ suuren osan kiinnitysyksik$n l$mm$st$. Jos k$ytet$$n tavallisen paperin asetusta, v$rijauhe ei sula kunnolla, vaan se murenee ja irtoaa paperin pinnasta mekaanisessa rasituksessa.
- Erikoismateriaalit ja tarrat: On ehdottomasti varmistettava, ett$ materiaali kest$$ v$hint$$n 200 asteen hetkellisen l$mp$tilan. Mustesuihkutulostimille tarkoitetut muovipintaiset valokuvapaperit tai tarrat sulavat lasertulostimen kiinnitysrulliin ja voivat tuhota laitteen pysyv$sti.
Valitsemalla tulostusasetuksista oikean materiaalityypin (esimerkiksi "paksu paperi" tai "kartonki"), tulostin hidastaa paperin kulkunopeutta kiinnitysyksik$n l$pi. T$m$ antaa enemm$n aikaa l$mm$n siirtymiselle, jolloin raskaampikin materiaali saa t$ydellisen ja kest$v$n v$rikiinnityksen.
