Pohjaan palanut ruoka voi pilata kattilan pysyvästi, jos puhdistuksessa käytetään väärää menetelmää tai liian voimakkaita mekaanisia liikkeitä.
Kemiallinen reaktio tehoaa ruostumattomaan teräkseen
Ruostumaton teräs kestää hyvin lämpöä ja happoja, minkä ansiosta pinttynyt hiili saadaan irti ilman hankausta. Tehokkain menetelmä perustuu natriumvetykarbonaatin (ruokasoodan) emäksisyyteen ja lämmön yhteisvaikutukseen. Kun emäksinen liuos kohtaa palaneen orgaanisen aineen, se pehmentää proteiini- ja rasvarakenteet hydrolyysin avulla.
- Täytä kattilan pohja vedellä niin, että palanut alue peittyy kokonaan.
- Lisää veteen kaksi ruokalusikallista ruokasoodaa ja sekoita kevyesti.
- Kuumenna vesi kiehuvaksi ja anna sen poreilla miedolla lämmöllä 10–15 minuuttia.
- Anna nesteen jäähtyä huoneenlämpöiseksi ja pyyhi irronnut hiili pois pehmeällä sienellä.
Jos kyseessä on erittäin tiukka kalkki- ja hiilikertymä, voit käyttää hapon ja emäksen reaktiota. Kiehauta ensin vesi ja loraus etikkahappoa (etikkaa) kattilassa, ota kattila pois liedeltä ja lisää joukkoon ruokasoodaa. Reaktio synnyttää hiilidioksidikuplia, jotka irrottavat palaneen aineen mekaanisesti teräksen huokosista.
Teflon- ja muut tarttumattomat pinnoitteet vaativat varovaisuutta
Tarttumattomat pinnoitteet, kuten PTFE (teflon) ja keraamiset pinnoitteet, vaurioituvat erittäin helposti hankaavista aineista tai metallisista työvälineistä. Naarmuuntunut pinnoite menettää ominaisuutensa ja saattaa vapauttaa mikroskooppisia hiukkasia ruokaan. Tämän vuoksi mekaaninen hankaus on korvattava kokonaan kemiallisella liuottamisella ja lämmöllä.
- Täytä kattila vedellä ja lisää ruokalusikallinen astianpesuainetta tai happipohjaista valkaisuainetta.
- Kuumenna seos kiehumispisteeseen ja anna sen hautua 10 minuuttia. Älä anna kattilan kiehua kuivaksi.
- Käytä vain puista tai silikonista lastaa irronneen massan hellävaraiseen siirtämiseen kattilan pohjalta.
- Huuhtele kattila huolellisesti ja viimeistele puhdistus pehmeällä mikrokuituliinalla.
Valurauta ja emali kaipaavat kohdistettua hoitoa
Valurautakattilat ja emaloidut padat reagoivat puhdistusaineisiin hyvin eri tavoin. Emali on lasimaista pinnoitetta, joka ei kestä äkillisiä lämpötilanvaihteluita (lämpöshokkia) eikä karkeita hankausjauheita. Valurauta puolestaan vaatii suojarasvakerroksen (patinoituneen pinnan) säilyttämistä, jolloin voimakkaat pesuaineet voivat pilata sen pinnan ja altistaa kattilan ruosteelle.
Emaloidulle pinnalle paras ratkaisu on hidas liotus kuumassa vedessä, johon on lisätty hieman konetiskiainetta, sillä sen sisältämät entsyymit pilkkovat tehokkaasti palaneita tärkkelyksiä ja proteiineja. Valuraudalle taas sopii mekaaninen mutta hellävarainen karkean suolan ja kasviöljyn seos. Suolakiteet toimivat hankaavana aineena, joka ei liukene öljyyn, mutta ne eivät naarmuta valuraudan sitkeää pintaa. Hankauksen jälkeen valurauta huuhdellaan kuumalla vedellä, kuivataan välittömästi liedellä ja voidellaan ohuella kerroksella ruokaöljyä hapettumisen estämiseksi.
