Koneellinen ilmanvaihto lämmöntalteenotolla (LTO) pitää sisäilman puhtaana, mutta talvisin se johtaa usein huoneilman liialliseen kuivumiseen. Ilmankostuttimen oikeaoppinen käyttö palauttaa optimaalisen kosteustasapainon ja estää materiaalien vaurioitumisen sekä asumismukavuuden heikkenemisen.
Miksi koneellinen ilmanvaihto kuivattaa sisäilmaa talvella?
Ilmiön taustalla on puhdas termodynamiikka ja ilman kyky sitoa vesihöyryä eri lämpötiloissa. Kylmä ulkoilma sisältää hyvin vähän absoluuttista kosteutta (vesigrammoja per kuutiometri). Esimerkiksi -10 asteen lämpötilassa ilma voi sisältää enintään noin 2 grammaa vettä kuutiometrissä. Kun tämä ilma tuodaan sisälle ja se lämmitetään 21 asteeseen, sen kyky sitoa vettä moninkertaistuu – nyt se voisi pitää sisällään jopa 18 grammaa vettä kuutiometrissä.
Koska ilmaan ei ole matkalla lisätty vettä, sen suhteellinen kosteus (RH) romahtaa usein alle 20 prosentin. Koneellinen ilmanvaihto vaihtaa asunnon ilmatilavuuden jatkuvasti, jolloin huoneistossa asuvien ihmisten, kasvien ja ruoanlaiton tuottama luonnollinen kosteus poistuu nopeasti ulos. Tämän seurauksena sisätiloissa vallitsee jatkuva kosteusvaje.
Lämmöntalteenoton rooli ja entalpiavaihtimet
Standardi lämmöntalteenottoratkaisu siirtää poistoilmasta tuloilmaan vain lämpöenergiaa eli herkkyyslämpöä, mutta sallii kosteuden poistua esteettä jäteilman mukana ulos. Jos kodissasi on tällainen perinteinen levylämmönsiirrin, sisäilman kuivuminen on talvipakkasilla väistämätöntä.
Joissakin uudemmissa järjestelmissä käytetään entalpialämmönsiirtimiä, jotka pystyvät palauttamaan osan poistoilman kosteudesta takaisin tuloilmaan erikoismembraanin läpi. Kuitenkaan edes entalpiavaihdin ei kykene luomaan uutta kosteutta; se vain hidastaa olemassa olevan kosteuden karkaamista. Kun ulkoilma on pitkään erittäin kuivaa ja kylmää, tarvitaan aktiivista ilmankostutusta tasapainon ylläpitämiseksi.
Oikea sijoittelu ja ilmavirtojen huomioiminen
Ilmankostuttimen tehokkuus LTO-talossa riippuu ratkaisevasti sen sijoituksesta suhteessa ilmanvaihtoventtiileihin. Väärä sijoitus voi johtaa siihen, että kostutettu ilma imeytyy suoraan poistoilmaventtiiliin ennen kuin se ehtii sekoittua huoneilmaan.
- Sijoita tuloilmavirran läheisyyteen: Aseta kostutin paikkaan, jossa tuloilmaventtiilistä virtaava ilma pääsee levittämään kosteuden luonnollisesti huoneeseen.
- Vältä poistoventtiilien välitöntä läheisyyttä: Keittiön, kylpyhuoneen ja vaatehuoneiden poistoilmaventtiilit imevät ilmaa voimakkaasti. Kostutinta ei tule sijoittaa näiden alle.
- Huomioi kastepiste: Älä aseta laitetta aivan ulkoseinien tai kylmien ikkunapintojen viereen. Jos paikallinen suhteellinen kosteus nousee liian korkeaksi kylmän pinnan lähellä, vesi tiivistyy eli kondensoituu pinnoille, mikä voi vaurioittaa materiaaleja.
Haihdutustekniikka vastaan ultraääni: Materiaalikemiallinen näkökulma
Kun valitaan ilmankostutinta koneellisen ilmanvaihdon pariksi, laitteen toimintaperiaatteella on suuri merkitys sisäilman laadulle ja kodin pinnoille. Yleisimmät tekniikat ovat ultraäänikostutus ja kylmähaihdutus.
Ultraäänikostuttimet murtavat veden mekaanisesti mikroskooppisiksi pisaroiksi. Jos käytät vesijohtovettä, laite levittää ilmaan myös vedessä olevat mineraalit, kuten kalsiumin ja magnesiumin. Tämä näkyy usein hienona valkoisena pölynä huonekaluilla ja voi tukkia ilmanvaihtojärjestelmän hienosuodattimia. Lisäksi seisova vesi ultraäänilaitteessa voi muodostaa mikrobikasvustoa, joka leviää ilmaan aerosolien mukana.
Kylmähaihdutukseen perustuvat laitteet eli evaporatiiviset kostuttimet kierrättävät ilmaa kostean kennon läpi. Vesi siirtyy ilmaan puhtaana kaasuna eli vesihöyrynä, jolloin mineraalit ja epäpuhtaudet jäävät kennoon. Tämä on fysikaalisesti puhtain ja turvallisin tapa kostuttaa ilmaa LTO-talossa, sillä se ei ylikostuta ilmaa: kun ilman suhteellinen kosteus nousee, veden luonnollinen haihtumisnopeus hidastuu automaattisesti.
Käytännön muistilista tasapainoiseen kostutukseen
Noudata näitä ohjeita optimoidaksesi kosteuden ja ilmanvaihdon yhteispelin:
- Mittaa suhteellista kosteutta erillisellä, luotettavalla kosteusmittarilla eli hygrometrillä asuintiloissa, älä pelkästään kostuttimen oman anturin kohdalta.
- Tavoittele talvella 35–45 prosentin suhteellista kosteutta. Yli 50 prosentin kosteus voi talvipakkasilla johtaa kosteuden tiivistymiseen ikkunoiden sisäpintoihin ja rakenteisiin.
- Käytä kostuttimessa puhdasta vettä ja puhdista laitteen vesisäiliö sekä kennot säännöllisesti mekaanisesti kalkkikertymien ja biofilmin välttämiseksi.
- Älä sammuta tai pienennä koneellista ilmanvaihtoa kosteuden säästämiseksi; riittävä ilmanvaihto on välttämätöntä hiilidioksidin ja epäpuhtauksien poistamiseksi. Anna kostuttimen hoitaa kosteustason ylläpito.
