Häkä eli hiilimonoksidi on näkymätön, hajuton ja mauton kaasu, jonka havaitseminen ilman teknisiä apuvälineitä on mahdotonta. Tämän vuoksi luotettava häkävaroitin on välttämätön varuste jokaisessa taloudessa, jossa käytetään puu-, hiili- tai kaasulämmitystä.
Eurooppalainen standardi EN 50291 on laadun perusta
Kun valitset häkävaroitinta, ensimmäinen ja tärkein tarkistettava asia on laitteeseen merkitty eurooppalainen standardi. Kotikäyttöön tarkoitetun häkävaroittimen on täytettävä standardi EN 50291-1. Jos laite on tarkoitettu asennettavaksi vapaa-ajan asuntoihin, asuntovaunuihin tai veneisiin, sen on täytettävä tiukempi standardi EN 50291-2, joka testaa laitteen sietokykyä tärinälle ja kosteudelle.
Standardi takaa, että laite reagoi hiilimonoksidipitoisuuksiin tarkasti määritellyllä tavalla. Häkävaroitin ei saa hälyttää liian herkästi pienistä, ohimenevistä pitoisuuksista (esimerkiksi hetkellisestä tulitkun sytyttämisestä), mutta sen on reagoitava välittömästi, kun pitoisuus nousee terveydelle vaaralliseksi. Esimerkiksi 50 ppm (miljoonasosaa) pitoisuudessa hälytyksen on aktivoitava 60–90 minuutissa, kun taas 300 ppm pitoisuudessa laitteen on hälytettävä alle kolmessa minuutissa. Tämä perustuu ihmisen elimistön kykyyn sietää pieniä määriä hiilimonoksidia lyhyen aikaa ilman pysyviä vaurioita.
Sähkökemiallisen kennon fysikaalinen toimintaperiaate
Miksi halvoissa, standardoimattomissa laitteissa piilee riski? Vastaus löytyy laitteen sisällä olevasta teknologiasta. Laadukkaat, sertifioidut häkävaroittimet käyttävät sähkökemiallista kennoa hiilimonoksidin mittaamiseen. Tämän kennon sisällä tapahtuu kemiallinen reaktio, jossa hiilimonoksidi hapettuu hiilidioksidiksi mittauselektrodilla:
- Hiilimonoksidimolekyylit reagoivat elektrodin pinnalla olevan veden kanssa.
- Reaktiossa vapautuu protoneja ja elektroneja, mikä synnyttää sähkövirran.
- Laitteen mikroprosessori mittaa tämän virran voimakkuuden, joka on suoraan verrannollinen ilman CO-pitoisuuteen.
Halvoissa jäljitelmissä saatetaan käyttää epätarkempia puolijohdeantureita, jotka reagoivat muihinkin kaasuihin (kuten kosteuteen tai kodin puhdistusaineiden höyryihin) aiheuttaen vääriä hälytyksiä, tai mikä pahempaa, jättävät todellisen vaaran havaitsematta.
Laitteen merkinnät ja valmistajan ilmoittamat tiedot
Luotettavan häkävaroittimen tunnistaa sen rungosta ja pakkauksesta löytyvistä pysyvistä merkinnöistä. Älä koskaan osta laitetta, josta puuttuvat seuraavat tiedot:
- CE-merkintä: Osoittaa, että tuote täyttää EU:n alueella voimassa olevat turvallisuus- ja ympäristövaatimukset.
- Standardiviite: Merkintä "EN 50291-1" tai "EN 50291-2".
- Valmistuspäivämäärä tai viimeinen käyttöpäivä: Sähkökemiallisen kennon elektrolyyttigeeli kuivuu ja kuluu ajan myötä. Tyypillisesti anturin elinikä on 5–10 vuotta valmistuksesta.
- Pariston tyyppi ja elinikä: Monissa nykyaikaisissa malleissa on sisäänrakennettu, vaihtamaton litiumakku, joka kestää koko laitteen eliniän (esimerkiksi 10 vuotta).
Miten testata ja ylläpitää häkävaroitinta oikein?
Häkävaroittimen testipainikkeen painaminen on tärkeä rutiini, mutta on ymmärrettävä, mitä painike tekee. Testipainike testaa laitteen elektroniset piirit, akun kunnon ja hälyttimen äänimerkin. Se ei kuitenkaan suoraan testaa sähkökemiallisen kennon kaasunherkkyyttä. Tämän vuoksi laitteen vaihtaminen heti valmistajan ilmoittaman käyttöiän umpeutuessa on kriittistä turvallisuudelle.
Laitteen sijoittelussa on otettava huomioon hiilimonoksidin fysikaaliset ominaisuudet. Toisin kuin usein luullaan, häkä ei painu lattialle eikä nouse pelkästään kattoon, sillä sen tiheys on hyvin lähellä ilman tiheyttä (noin 3 % kevyempää). Kaasu sekoittuu helposti huoneilmaan. Paras paikka häkävaroittimelle on seinällä hengityskorkeudella, noin 1,5 metrin korkeudella lattiasta, ja vähintään 1–3 metrin etäisyydellä mahdollisesta palamislähteestä, jotta vältytään sytytysvaiheen ohimenevien kaasujen aiheuttamilta turhilta hälytyksiltä.