Viipalointikoneen puhdistus vaatii tarkkuutta, sillä rasva ja proteiinijäämät luovat otollisen maaperän bakteereille, kun taas terävä pyöröterä aiheuttaa selvän tapaturmariskin. Oikeaoppinen puhdistusprosessi perustuu fysiikan ja kemian lakeihin, joilla poistetaan sitkeä eläinrasva vahingoittamatta laitteen herkkää mekaniikkaa tai metallipintoja.
Turvallisuus ja esivalmistelut: nollatoleranssi riskeille
Ennen kuin viipalointikoneeseen kosketaan puhdistustarkoituksessa, laite on kytkettävä sähköttömäksi irrottamalla pistotulppa pistorasiasta. Sähkömoottorin tahaton käynnistyminen pyyhinnän aikana voi johtaa vakaviin vammoihin. Seuraavaksi laitteen paksuudensäätö on asetettava nolla-asentoon (0). Tämä vetää terän suojalevyn taakse ja minimoi paljaan leikkuupinnan vapaan alueen.
Suojakäsineiden käyttö on puhdistuksessa välttämätöntä. Erityisesti viiltosuojatut työkäsineet suojaavat ihoa mekaaniselta kosketukselta, kun käsitellään itse terää tai sen välitöntä läheisyyttä. Rauhallinen ja järjestelmällinen valmistelu takaa turvallisen työskentely-ympäristön ilman hätiköityjä liikkeitä.
Rasvan ja proteiinin poistamisen kemia
Lihasta ja juustosta jää koneen pinnoille pääasiassa rasvoja ja proteiineja. Näiden poistaminen vaatii oikean lämpötilan ja oikeat kemialliset reaktiot. Älä koskaan käytä kiehuvaa vettä, sillä yli 60 asteen lämpötilassa proteiinit denaturoituvat eli sitoutuvat kemiallisesti kiinni ruostumattoman teräksen pintaan, mikä tekee niiden poistamisesta erittäin vaikeaa.
Ihanteellinen pesuveden lämpötila on noin 40–45 astetta. Tässä lämpötilassa eläinrasvat sulavat juokseviksi, mutta proteiinit eivät vielä kiinnity metalliin. Puhdistusaineena toimii parhaiten neutraali tai lievästi emäksinen astianpesuaine. Pesuaineen sisältämät pinta-aktiiviset aineet eli tensidit toimivat emulsionmuodostajina: niiden hydrofobinen eli vettä hylkivä pää sitoutuu rasvamolekyyleihin, ja hydrofiilinen eli vesihakuinen pää suuntautuu veteen. Tämä mahdollistaa rasvan irtoamisen ja huuhtoutumisen pois mekaanisen pyyhinnän mukana.
Terän ja irrotettavien osien mekaaninen puhdistus
Useimmissa kotikäyttöön tarkoitetuissa viipalointikoneissa suojalevy ja kelkka ovat irrotettavissa. Irrota nämä osat valmistajan ohjeiden mukaisesti ja pese ne erikseen tiskialtaassa lämpimällä pesuaineliuoksella ja pehmeällä sienellä. Vältä hankaavia sieniä tai teräsvillaa, sillä ne tekevät ruostumattomaan teräkseen ja alumiiniin mikroskooppisia naarmuja. Naarmuuntuneeseen pintaan kertyy jatkossa entistä helpommin likaa ja mikrobeja.
Itse pyöröterän puhdistuksessa liikesuunnalla on ratkaiseva merkitys turvallisuuden kannalta. Pyyhi terää aina keskustasta ulospäin suuntautuvilla säteittäisillä liikkeillä, älä koskaan kehän suuntaisesti pyörittäen. Kehän suuntainen pyyhkiminen altistaa käden suoraan terän leikkaavalle särmälle. Käytä nihkeää mikrokuituliinaa, sillä mikrokuitujen mikroskooppiset lohkot kykenevät sitomaan itseensä likaa huomattavasti puuvillaliinaa tehokkaammin ilman runsasta vedenkäyttöä. Vettä ei saa koskaan kaataa suoraan laitteen rungon päälle, jotta kosteus ei pääse tunkeutumaan moottoripesään tai kytkimiin.
Desinfiointi ja mikroruosteen ehkäisy
Vaikka laite näyttäisi puhtaalta, mikroskooppiset bakteeripesäkkeet voivat säilyä pinnoilla. Mekaanisen pesun jälkeen valmiit pinnat on suositeltavaa desinfioida. Tähän tarkoitukseen sopii parhaiten nopeasti haihtuva, elintarvikepinnoille suunniteltu alkoholiliuos, kuten isopropanoli.
Alkoholi rikkoo mikrobien solukalvot ja tuhoaa mahdolliset taudinaiheuttajat sekunneissa. Alkoholin suuri etu on myös sen nopea haihtuminen, mikä minimoi metalliosien altistumisen kosteudelle. Vaikka viipalointikoneen terä on yleensä valmistettu ruostumattomasta tai kromatusta teräksestä, leikkaava särmä on hiottu niin ohueksi, että se voi altistua mikroskooppiselle korroosiolle eli pistekorroosiolle, jos siihen jätetään kosteutta. Kuivaa kaikki pinnat huolellisesti puhtaalla paperipyyhkeellä tai kuivalla mikrokuituliinalla heti puhdistuksen jälkeen.
Laakerien ja liukupintojen oikeaoppinen huolto
Puhdistuksen ja kuivauksen jälkeen laitteen liukukiskoihin ja liikkuviin osiin on suositeltavaa levittää ohut kerros voiteluainetta. Käytä ainoastaan elintarvikekelpoista valkoöljyä tai parafiiniöljyä. Tavalliset kasviöljyt, kuten rypsi- tai oliiviöljy, eivät sovellu tähän tarkoitukseen ollenkaan. Ne härskiintyvät ilman vaikutuksesta ja muuttuvat ajan myötä tahmeaksi, liukumista estäväksi kerrokseksi, joka kerää puoleensa pölyä ja vaikeuttaa seuraavaa puhdistuskertaa. Säännöllinen mineraaliöljyvoitelu pitää mekaaniset liikkeet tasaisina ja suojaa pintoja hapettumiselta.
