Savu- ja kaasuilmaisimien oikea sijoittaminen perustuu puhtaasti fysiikkaan ja kaasujen käyttäytymiseen eri lämpötiloissa. Väärä asennuspaikka voi viivästyttää hälytystä kohtalokkaasti tai aiheuttaa jatkuvia virhehälytyksiä ilmavirtausten ja lämpötilavaihteluiden vuoksi.
Savun käyttäytyminen ja savuilmaisimen sijoittaminen
Palossa syntyvä savu on lämmön vuoksi kevyempää kuin ympäröivä huoneilma. Tämä ilmiö perustuu termiseen nostovoimaan eli konvektioon, jolloin kuuma kaasu laajenee, sen tiheys pienenee ja se nousee nopeasti kohti kattoa. Kattoon osuessaan savu leviää vaakasuunnassa ulospäin syttymispisteestä.
Tämän vuoksi savuilmaisin on asennettava aina katon korkeimpaan kohtaan, mieluiten huoneen keskelle. On kuitenkin huomioitava fysiikan asettamat rajat:
- Etäisyys seinistä: Ilmaisin on sijoitettava vähintään 50 senttimetrin etäisyydelle seinistä ja muista esteistä. Seinän ja katon liitoksessa ilma liikkuu huonosti, ja sinne muodostuu niin sanottu kuollut kulma, jossa savu ei kierrä kunnolla.
- Katon muoto: Jos huoneessa on harjakatto, ilmaisin on asennettava noin 10–100 senttimetriä harjan alapuolelle, sillä aivan harjan kärkeen voi muodostua lämpimän ilman tasku, joka estää savun pääsyn ilmaisimeen.
- Kerroskohtainen sijoittelu: Monikerroksisessa asunnossa ilmaisin tarvitaan jokaiseen kerrokseen. Erityisen kriittisiä paikkoja ovat porraskäytävien yläosat, sillä ne toimivat luonnollisina hormeina, joita pitkin savu nousee ylempiin kerroksiin.
Kaasuilmaisimen asennus: Kaasun tiheys määrittää korkeuden
Toisin kuin savuilmaisin, kaasuilmaisin ei aina kuulu kattoon. Asennuskorkeus riippuu täysin valvottavan kaasun molekyylimassasta verrattuna ilman keskimääräiseen molekyylimassaan eli noin 29 grammaan moolia kohden.
Eri kaasujen sijoitussäännöt fysikaalisten ominaisuuksien mukaan:
Nestekaasu eli propaani ja butaani
Nestekaasun tiheys on suurempi kuin ilman, sillä propaani on noin 1,5 kertaa ja butaani noin kaksi kertaa ilmaa raskaampaa. Vuototilanteessa nestekaasu valuu vettä muistuttaen alaspäin ja kerääntyy lattianrajaan, kellareihin ja kuoppiin. Tämän vuoksi nestekaasuilmaisin on asennettava matalalle, noin 15–30 senttimetrin korkeudelle lattiarajasta, ja enintään muutaman metrin päähän mahdollisesta vuotolähteestä kuten liedestä.
Maakaasu ja biokaasu eli metaani
Metaani on ilmaa kevyempää, ja sen tiheys on vain noin 0,55-kertainen ilmaan verrattuna. Se nousee vuotaessaan nopeasti ylöspäin. Maakaasuilmaisin on siksi asennettava korkealle eli noin 30 senttimetrin etäisyydelle katosta ja suoraan mahdollisen vuotolähteen yläpuolelle.
Häkä eli hiilimonoksidi
Häkä on erittäin vaarallinen, väritön ja hajuton kaasu, jonka tiheys on lähes sama kuin ilman. Koska se sekoittuu tasaisesti huoneilmaan ja leviää usein lämpimän ilmavirran mukana, häkäilmaisimen paras paikka on hengityskorkeudella. Makuuhuoneessa tämä tarkoittaa sängynpäädyn korkeutta eli noin yhden metrin korkeutta, kun taas oleskelutiloissa se asennetaan noin 1,5 metrin korkeudelle lattiasta.
Vältettävät alueet ja häiriötekijät
Ilmaisimien toimintavarmuuden takaamiseksi on tärkeää välttää paikkoja, joissa ilmavirtaus tai ympäristöolosuhteet häiritsevät antureiden fysikaalista tai kemiallista toimintaa:
- Ilmanvaihtokanavat ja ovet: Älä asenna ilmaisinta lähelle tuloilmaventtiileitä, ikkunoita tai ovia. Voimakas ilmavirtaus voi puhaltaa savun tai kaasun pois ilmaisimen anturilta, jolloin hälytys viivästyy huomattavasti.
- Kosteat tilat: Kylpyhuoneen läheisyys tai pesukoneen höyryt voivat aiheuttaa kondensaatiota ilmaisimen sisällä. Kosteus voi vaurioittaa optisia antureita tai aiheuttaa oikosulkuja herkissä komponenteissa.
- Keittiön välitön läheisyys: Ruoanlaitosta syntyvä vesihöyry, rasva ja normaalit käryt laukaisevat herkästi optisen savuilmaisimen. Asenna ilmaisin keittiön ulkopuolelle vievään kulkureittiin, älä suoraan lieden yläpuolelle.
Ylläpito ja säännöllinen testaus
Kun ilmaisimet on asennettu oikeisiin paikkoihin, niiden toiminta on varmistettava säännöllisesti. Pöly ja hämähäkinseitit voivat tukkia ilmaisimen kammion ja estää ilman vapaan kulun anturille. Ilmaisimet on hyvä imuroida kevyesti ulkopuolelta kerran vuodessa ja testata testipainikkeella kuukausittain. Tämä varmistaa, että laitteen sähköiset piirit ja summeri toimivat odotetusti hätätilanteessa.
